Osa 5: Mitä vakava sairaus opettaa? – Jarmo Hautamäki

Kolme vuotta sitten Jarmo Hautamäki oli leikkaamassa pihallaan nurmikkoa, kun puhelin soi. Jarmoa kehotettiin tulemaan välittömästi sairaalaan, sillä hänellä oli diagnosoitu vakava sairaus. Seuraavat puoli vuotta pirkkalalaisella pokaalimyyjällä meni sumussa. Jarmon tarina on osoitus todellisesta taistelutahdosta vaikeina hetkinä, sillä nyt mies pyörittää palkintobisnestä taas täyttä häkää.

Tällä kertaa pääsemme siis kuulemaan suoraan yhden tarinan, jollaisia kolmannessa jaksossa haastattelemamme lääkäri Juho Lehto kuulee työssään. Lue, millaisia ajatuksia 50-50-selvitymisennuste herätti ja mitä ohjeita Jarmolla on nuorille, joilla elämä on vasta edessä.

Lähtölaukaus

Pienen kävelymatkan jälkeen saavumme viimein Pirkkalan perukoilla sijaitsevan maalia hilseilevän vanhan toimistorakennuksen eteen. Tämä sen täytyy olla.

Ovessa lukee Palkintotehdas. Tässä tehtaassa ei ole kuitenkaan savupiippuja tai liukuhihnoja, vaan voidaan puhua pikemminkin työhuoneesta. Siellä Jarmo "Jampe" Hautamäki työstää asiakkaiden tilaamia pokaaleja, mitaleja ja muita palkintoja päivittäin.

Tarjoamme Jampelle tuliaisina tuomaamme kahvipakettia, mutta askeettisesta tilasta ei löydy kahvinkeitintä. Toimisto on muutenkin todella yksinkertainen. Iso osa työstä tapahtuu verkkokaupan vuoksi tietokoneella, mutta päivittäisiin askereisiin kuuluu myös palkintojen etsiminen ympäri toimistoa lojuvista pahvilaatikoista. Jampe ei osaa sanoa tarkkaa määrää, paljonko mitaleita, pokaaleita ja muita palkintoja maailmalle on lähtenyt, mutta puhutaan joka tapauksessa useista tuhansista.

Takanurkasta löytyy myös mielenkiintoinen laite, jolla kaiverretaan palkintojen nimilaatat. Hillitsemme kuitenkin teekkarimaisen innostuksemme teknologiaa kohtaan ja jatkammae rupattelua vielä hetken aikaa rennon, mutta hieman odottavan tunnelman vallitessa. Kasaamme kuvauskaluston valmiiksi, ja sitten onkin onkin aika käydä itse asiaan. Jampe saa kertoa tarinansa.

 

Palkintotehtaan pihassa seisoi Jarmo Hautamäen käyttämä työauto.
Palkintotehtaan pihassa seisoi Jarmo Hautamäen käyttämä työauto.

Kohtalon puhelu

Jampen tie yrittäjäksi on perinteinen. Palkintoja on lähtenyt ympäri Suomea laatikkokasoittain sen jälkeen, kun ensimmäinen erä lähetettiin matkaan kaverin pyynnöstä. Jampe suhtautuu työntekoon hyvin nöyrästi ja tunnollisesti. Nykyään muodissa oleva kasvuhakuinen startup-meininki ei oikein innosta, vaan tärkeää on pitkäjänteinen yrittäminen.

Jampe vietti tavallisen keski-ikäisen suomalaismiehen elämää. Kävi töissä, harrasti pyöräilyä ja vietti aikaa perheensä kanssa. Kun mittariin oli kertynyt 40 ikävuotta, Jampe ajatteli, että henkilökohtainen "määräaikaishuolto" voisi olla paikallaan, vaikka mitään varsinaisia terveysongelmia ei ollut ilmennyt. Mies saikin lääkäriltä terveen paperit.  49 vuoden kohdalla oli jälleen aika tarkastaa terveydentila. Edelleenkään mitään huolestuttavaa ei ollut ilmennyt ennen tarkastuksia, mutta tällä kertaa lääkärin lausunto ei ollut yhtä positiivinen kuin kymmenen vuotta sitten. Jampella todettiin tarkempien tutkimusten jälkeen eturauhassyöpä.

Hän puhuu tapauksesta niin eleettömästi, että kesken juttuokion mukaan tullut luulisi puheen olevan pienestä syyflunssasta. Ehkä aiheesta on helppo puhua siksi, että eturauhassyöpä ei ilmeisesti tässä tapauksessa ollut kaikkein ärhäkkäintä sorttia, vaan varsin normaali vaiva, joka harvoin johtaa kuolemaan. Toisaalta aihetta keventää se, että jotain paljon, paljon vakavampaa oli vielä tulossa.

Seuraava puhelu nimittäin mullisti kaiken. Jampe oli elokuussa 2013 leikkaamassa ruohoa kotipihallaan, kun hän sai soiton lääkäriltään. On oikeastaan mahdotonta arvailla, kuinka tällaisessa tilanteessa itse reagoisi, mutta Jampe kuvailee tilanteen tulleen kuin salama kirkkaalta taivaalta:

- Kyllä siinä oli shokissa, kuin olisi nuijalla päähän lyöty. Puhelusta alkoi vähän kuin usvavaihe. Kuin olisi synkkään metsään mennyt ja olet siellä ihan hukassa.

 

Jarmo Hautamäki kertoi, että puhelun saaminen pisti ajatukset sekaisin pitkäksi aikaa.
Jampe kertoi, että puhelun saaminen pisti ajatukset sekaisin pitkäksi aikaa.

Kaupankäyntiä

Jampella oltiin todettu pitkälle edennyt leukemia, ja toisin kuin eturauhassyövällä, ei ennuste tällä kertaa ollut todellakaan hyvä. Tämän tyypin leukemiadiagnoosin saaneista puolet menehtyy. Jatkaessaan kertomusta mies on edelleen viileä kuin viilipytty. Emme voi kuin hämmästellä Jampea, joka pystyy puhumaan vajaan parin vuoden takaisista tapahtumista niin huolettoman oloisesti. Mitä ihminen ajattelee kuullessaan, että hänen elämänsä ratkeaa kuvainnollisesti kolikon heittoon?

- Oli vähän sellainen olo, että pikajunan kyytiin ja sitten mentiin ja siinä sitä ihmeteltiin, että toivottavasti ei kukaan potkaise kesken matkan pois. 

Liekö syynä ollut tamperelainen maailmanluokan verisyöpäosaaminen, sairaalassa saatu vertaistuki vai diagnoosin myötä tullut shokkitila, mutta missään vaiheessa Jampe ei myönnä pelänneensä. Pelon sijasta puolen vuoden sairaala-aikana monia muita ajatuksia nousi pintaan.

 

Suuntaviivoja-tiimi kuuntelemassa Jampen tarinaa.
Tiimi kuuntelemassa Jampen tarinaa.

Tähän liittyen Jampen työhistoriaa voidaan kelata  hieman taaksepäin, sillä ennen Palkinotehtaan perustamista Jampen työnkuvaan oli kuulunut myyntiä muodossa tai toisessa. Haastattelun aikana hän vertaakin sairaudenaikaisia tunteitaan ja ajatuksiaan kaupantekoon itsensä kanssa. Kaikki ovat varmasti kuulleet joko muiden tai omasta suustaan erilaisia lupauksia, jotka toteutetaan sitten joskus. Sitten, kun on rahaa, matkustan enemmän. Kyllä minä kesällä laihdutan pari kiloa. Jos minulla olisi enemmän aikaa, tekisin sitä ja tätä.

Usein totuus on kuitenkin se, ettei näitä asioita tehdä ennen kuin on pakko. Paljon puhuttua maailmanympärysmatkaa ei tule ikinä tehneeksi, koska sen voi tehdä sitten, kun on eläkkeellä ja rikas. Entä tilanne, jonka jälkeen ihminen tajuaa oman kokemuksensa perusteella voivansa kuolla milloin vain aikaan tai paikkaan katsomatta?

- Kyllähän siellä sairaalassa kaikenlaisia lupauksia tuli tehtyä, sitten jos pääsen pois niin sitä ja tätä.

Jampen ohje on, että asiat kannattaisi aloittaa mahdollisimman nuorena.  Varoittavana esimerkkinä Jampe kertoo sairaalassa samalla osastolla tapaamastaan kuusikymppisestä miehestä, joka oli juuri päässyt eläkkeelle ja ostanut veneen, jolla voisi purjehtia pitkiäkin matkoja. Haavena oli nimenomaan ollut  lähteä kiertämään maailmaa.

- Ei hän sitä venettään koskaan päässyt käyttämään.

Tämä on haastattelun kenties koskettavin ja ajatuksia herättävin hetki. Nousee ajatus ihmisen käyttäytymisen outoudesta. Mehän todella olemme kaikki jo valmiiksi lainatulla ajalla, eikä elämä ole itsestäänselvyys. Se voidaan ottaa keneltä tahansa pois, joko hitaasti tiedostaen tai tai täysin yllättäen. Jostain syystä tästä faktasta ei vain kuule missään, sitä ei opeteta koulussa, sitä ei tuoda esiin arkisissa keskusteluissa. Olisi sosiaalisesti omituista, jos tuotaisi. Meillä kaikilla on ikään kuin syntyessä annettu lukujärjestys elämälle, jota on kaikkien soveliasta noudattaa. Kouluun, hyvät arvosanat, työpaikka, kenties omakotitalo ja pari muksua, kovasti töitä ja lopulta eläkkeelle. Mutta jossain vaiheessa kehon solut alkavatkin jakaantua eri tavalla kuin ennen, ja yhtäkkiä tuo lukujärjestys on täysin merkityksetön. Silloin tulee kiire tehdä niitä asioita, jotka elämässä oikeasti ovat tärkeitä. Mutta ei yhtään aikaisemmin.

Jampella on takataskussa muutama meriitti, joita voidaan pitää vahvoina merkkeinä hetkeen tarttumisesta ja oikeiden asioiden tekemisestä. Ennen sairauksien vakavinta vaihetta Jampe ehti luovuttaa verta 96 kertaa. Hoitovaiheessa hän sai veriannoksia takaisin päin enemmän kuin oli ehtinyt itse luovuttaa, mutta hän pääsi silti pitämään kiitospuheen tamperelaisille 100 kertaa verta luovuttaneille näille tarkoitetussa juhlassa. Se oli varmasti hieno ja koskettava hetki. Lisäksi Jampe on toiminut Pirkanmaan syöpäyhdistyksessä vertaistukihenkilönä muille syöpään sairastuneille. Meille lukijoille hän ehdottaakin samanlaisia pieniä tekoja, jolla voi olla valtava merkitys: aloittakaa säännöllinen verenluovutus ja harkitkaa kantasolurekisteriin ilmoittautumista.

 

Näin Suuntaviivojen tunnuksena toimiva laatta syntyi.
Näin Suuntaviivojen tunnuksena toimiva laatta syntyi.

 

Tienristeyksessä

Jarmon tarina kirvoittaa paljon tunteita ja ajatuksia. Mitä Jampelta voidaan oppia?

Psykologi Meg Jay vertaa nuorten päätöksentekoa kirjassaan Defining decade (Vapaa suomennos: Määrittävä vuosikymmen) siihen, että ihminen heitettäisiin kumiveneessä keskellä valtamerta ja käskettäisiin meloa rantaan. Haasteena on sekä oikean suunnan löytäminen, että valtava työmäärä. On pakko vain lähteä melomaan johonkin suuntaan. Ottamatta kantaa rouvan psykologin kykyihin vertaus on osuva.

On paradoksaalista, että nuorena tehdyt päätökset ovat samalla erittäin hankalia, mutta niitä kaikkein tärkeimpiä. Nuorena tehdyt päätökset kertautuvat ajan kuluessa, kun kaikki tulevat päätökset perustuvat vanhoihin tavalla tai toisella. Ilmiö on tuttu sijoitusmaailmasta ja sitä voidaan kuvata termillä korkoa korolle. Vanhempana tilaisuuden tullen on pirun paljon helpompaa lähteä sille maailmanympäripurjehdukselle, jos nuorena on opetellut purjehtimaan, ja niin edelleen. Ja jos ei tiedä lainkaan, mihin suuntaan elämäänsä haluaisi viedä pitkällä aikavälillä, on yksi ovia avaava osa-alue, jota kuka tahansa voi kehittää milloin tahansa, kuten Jampe kertoo:

- Kaverit. Kuitenkin ne kaverit joiden kanssa esimerkiksi opinnoissa pyöritään tulevat elämän aikana vastaan milloin missäkin. Ei voi liikaa korostaa sitä, että luokaa suhteita ja pitäkää niitä yllä. Itsekin olisi kannattanut olla yhteydessä moniin tuttuihin.

 

Jampe Suuntaviivoja-tiimin ympäröimänä Palkintotehtaan portailla. Vasemmalta: Joonas, Tuukka, Jampe, Tommi, Mikael. Kuvasta puuttuu videoeditoinnista vastannut Olli.
Jampe Suuntaviivoja-tiimin ympäröimänä Palkintotehtaan portailla. Vasemmalta: Joonas, Tuukka, Jampe, Tommi, Mikael. Kuvasta puuttuu videoeditoinnista vastannut Olli.

Kohti uusia seikkailuja

Haastattelutuokion lopuksi otamme Jampen kanssa vielä muutamia valokuvia kauniin omakotitaloalueen laitamilla auringon jo hiljalleen painuessa puunlatvojen alle. Paiskaamme kättä ja kiitämme kiehtovasta juttutuokiosta.

Jampen kokemuksia on hankalaa käsitellä ulkopuolisena henkilönä, jos ei itse ole kokenut vastaavaa. Varsinkaan nuorella iällä samanlaiseen tilanteeseen ei yksinkertaisesti löydy vertailukohtaa, sillä pari-kolmekymppisenä itsellä eikä lähipiirissä ole juuri ollut vakavia sairauksia isovanhempia lukuunottamatta. Tämän tarinan kautta haluamme kannustaa kaikkia, erityisesti nuoria pohtimaan, mikä sinulle olisi tärkeää vastaavassa tilanteessa?

 

Jarmo Hautamäki on kääntänyt katseet tulevaisuuteen.
Jarmo Hautamäki on kääntänyt katseet tulevaisuuteen.

Monilla ensimmäinen reaktio on varmasti katua asioita, joita on laiminlyönyt tai jättänyt tekemättä. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Alkamalla tekemään heti niitä asioita, jotka kokee oikeaksi ja joita on aina halunnut tehdä, voi ainakin teoriassa välttää katumuksen tunteen tosipaikan koittaessa. Jampe kertoi esimerkiksi katuvansa sitä, että ei ollut tarpeeksi perheensä kanssa. Ei mikään ollut varsinaisesti estänyt sitä, mutta muut asiat olivat ajaneet syystä tai toisesta edelle.

Ne asiat, joita sinä katuisit vastaavassa tilanteessa, ovat juuri niitä asioita, jotka ovat sinulle kaikkein tärkeimpiä. Ne ovat juuri niitä asioita, joiden eteen sinun alettava tekemään töitä juuri nyt. Kun seuraavan kerran mietit pitäisikö sinun kysyä kivaa tyttöä tai poikaa leffaan, kysy. Kun seuraavan kerran mietit, pitäisikö sinun olla enemmän perheesi kanssa, yllätä heidät menemällä vähän aikaisemmin kotiin. Niin helppoa se on. Kun voit Jampen tilanteessa todeta tehneesi kaikkesi saavuttaaksesi unelmasi, riippumatta siitä oletko lopulta päässyt tavoitteeseen, olet tehnyt oikeita valintoja.

Hyvästelemme Jampen ja olemme jo lähdössä kohti bussipysäkkiä, kun Jampe huutaa peräämme.

- Kelpaisiko kyyti?

Tyypillistä Jampea.

 

Jampe poseeraamassa itse kaivertamansa laatan kanssa.
Jampe poseeraamassa itse kaivertamansa laatan kanssa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *